Heti kärkeen pyydän lakki kädessä nöyrästi anteeksi.
Olen taas kerran laiminlyönyt blogiani erittäin suurella kädellä, ja kirjoittaminen on jäänyt täysin taka-alalle. Toivon tämänkertaisen merkinnän jotenkin paikkaavan tilannetta.
Let the story begin..
Olen viimeiset kaksi viikonloppua viettänyt selvispäissäni kuskin roolissa eripuolilla kehäkolmosen sisäpiiriä. Toissa viikonlopunloppuna oltiin Keravalla ja viimeviikonloppuna Järvenpäässä.
Syy tähän "wannabestadilaisten" seassa matkailuun oli kaverini keikat, joihin kuskasin humalaista herrasväkeä täältä Lahesta.
Nimeltämainitsematon kaverini on tällä hetkellä suhteellisen "liekeissä" , joten keikoillakin oli erittäin mukavasti yleisöä.
Tein heti Keravan paikalliseen soittojuottolaan saapuessani havainnon , että ainekin 70% paikalle raahautuneesta yleisöstä on ns. kauniimman sukupuolen edustajia a.k.a hameväkeä.
En tiedä pukeudunko jotenkin erilailla ku perus Keravalaiset, vai onko otsassani "Lahest" leima, mutta jostain kumman syystä sain uskomattoman pitkiä katseita heti baariin päästyäni ja tätä meininkiä jatkui koko illan.
Puolen yön aikaa pojat alottivat keikkansa, ja kovan keikan vetivätkin!
Noin 45minuutin hittiputken jälkeen siirryttiin backstagelle hetkeksi puimaan, jonka jälkeen mentiin takas baarin puolelle tsekkailemaan meininkiä.
Siitähän se show vasta alkoi.
80% Baarin naisista alkoi pyörittää illan päätähtiä , kuin kulkukoirat puolen kilon sisäfilettä.
Samassa hulinassa allekirjoittanutkin sai täysin suoria ehdotuksia suunnasta sun toisesta. Ilmeisesti hameväki pyrki illan tähtien pöksyihin meikäläisen kautta, tai sitten niille riitti että hengaan samassa porukassa.
Mikä tekee bändäristä bändärin?
Onko se jokin meriitti elämässä jos on päässyt "julkkiksen" petiin?
Ihan perusjantteristakin saadaan naismarkkinoilla helvetin kovaa valuuttaa heti kun laitetaan pikkasen julkisuus-statusta.
Muistan itekki "hyvinä vuosina" 2004-2005 kun tuli keikkailtua enemmänki, niin naiset ei ees kattonu muhun päin ennen keikkaa.. mutta kun oli käynyt kääntymässä lavalla niin johan oli vientiä. Toihan on ihan uskomattoman naurettavaa.
Nainen: jos silmäsi liikkuu tällä hetkellä tän tekstin yli, niin lähetä mulle sähköpostia baroni@tk-entertainment.com ja kerro oma näkökulmasi asiaan! kiitos.
Viimeviikon lauantai Järvenpäässä jatkoi ihan samalta linjalta mihin Keravalla jäätiin. Naisten taso oli tosin huomattavasti heikompaa. Sori jäkeläiset.
Tänään on muuten syyskuun viimeinen päivä!
Kukaan ei siihen uskonut. En minä, ei mun äiti, ei parhaat ystävänikään.. mutta niin siinä vaan kävi että meikäläinen ei juonut tippaakaan alkoholia syyskuussa. En edes yhtä olutta, en edes yhtä huikkaa.
Voin kertoa että olo on aivan mahtava! Huomenna se on varmasti vielä mahtavampi ja torstai aamuna aivan hirveä.
Voin jo melkein nyt luvata, että torstaina darrapäissäni kirjotettu blogi keskiviikon tapahtumista tulee olemaan meikäläisen blogihistorian paras (jos on muistikuvia). Te ketkä lähette huomenna kanssani kallistamaan kuppia näette sen livenä. Se että onko se hyvä vai huono juttu voi jokainen itse päättää. Ite veikkaan jälkimmäistä.
Näillä puheilla, näillä tunnelmilla jatkan selvästä olotilasta nauttimista ja huomenna 12.00 alkaa nollaus.
Päivän quote: "Jos en pääse sisää, ni anna meen autoo nukkumaa" - Jyri Turkulainen
tiistai 30. syyskuuta 2008
torstai 18. syyskuuta 2008
Selvispäissään keskellä apinalaumaa
Taisin olla noin kymmenen vanha, kun isäni sen minulle ensi kertaa sanoi : "Riku.. Hullu saa olla, mutta ei tyhmä".
Eilen olisi pitänyt miettiä tuota isän viisautta, kun lähdin selvinpäin keskelle fuksiaisia Lahtelaiseen soittojuottola Ilon Taloon.
Etkot
Hyvä ystäväni Heikki "The Bachelor, Unelmien Poikamies, Kosovon halutuin poikamies" Parkkonen pyysi mut eilen mukaansa kattelemaan Lahen yöelämää, kun hän oli pitkästä aikaa lomilla Kosovon rauhanturvaaja pestistään.
Itse en ole käyny missään kuppilassa tässä kuussa kertaakaan , joten päätin lähteä messiin kattelemaan miten Lahen yöelämä voi nykyään keskiviikkosin.
Startattiin ilta Amarillosta, jossa Heikki veti naamariinsa ison kylmän huurteisen ja ite niinkin kovan drinkin ku kokiksen jäillä.
Ekojen drinksujen jälkee päätettiin siirtyä Public Cornerin puolelle, jossa olikin nähtävissä jo jäävuoren huippu opiskelija-apinoinnista, jota oli toki tulossa vielä paljon lisää.. mutta siitä myöhemmin.
Public Corner oli ääriään myöten täynnä arviolta 18-23 vuotiaita opiskelijoita vahvassa humalatilassa ja toinen toistaan typerimmissä vaatteissa. Suurin osa näistä isänmaantoivoista oli juuri tuota young gunners 18-19 ikävuotta, joille baarielämä on vielä suhteellisen tuntematon käsite. Ja sen kyllä loppuillasta huomasi.
Fukseilla (ilmeisesti freshman ekaluokkalaiset?) oli jonkin näköinen tehtäväpäivä, jonka aikana kierrettiin useita eri rasteja ja tietysti vedettiin päät täytee alkomahoolia. Pubicin "rasti" oli ilmeisesti illan viimeinen ennen siirtymistä ilon taloon. Rastin sisältöön en oikein päässyt käsiksi, mutta jotain ilmeisen fiksua se taisi olla, koska 5 minuutin välein ympärillä juoksenteli toinen toistaan enemmän humaltuneita mieshenkilöitä ilman paitaa (kuuleman mukaan eräs nimeltä mainitsematon Atte Puolakka oli viihtynyt kyseissä juottolassa pelkät stringit jalassa) ja muutaman kerran vilahti viinapäissään oleva tyttönen pelkissä rintaliiveissään kohti tiskiä.
Publicissa me viihdyttiin vajaan tunnin verran jonka aikana kerkesin tehdä seuraavat huomioit:
Huomenna todellakin on koulupäivä (tämän kuulin illan aikana noin 100 kertaa)
Pimeessä hohtavista tikuista taivutetut silmälasit on helvetin cool juttu opiskelijapiireissä
Meijän jengi on parempi ku teijän jengi
Kovat jätkät vetää tequilan ilman sitruunaa ja suolaa
Bileet!
Publicista kun lähettiin kävelemään kohti illan pääareenaa Ilon Taloa havaitsin jo humaltumisen merkkejä Kenraali Parkkosessa. Se on tietty ihan ymmärrettävää, olihan poika ollu ilman maljaa taas melkein kuukauden.
Päästyämme Vaparille kauhukseni huomasin aaaaivan vitullisen jonon jonka toinen pää oli Ilon Talon ovella, ja toinen jossai Teknisten kulmilla.
Ennen ku kerkesin ees suutani kunnolla avata niin Heikki nopeantoiminnan miehenä totesi "Me ei jonoteta."
Heikki lähti määrätietoisesti kävelemään jonon ohi, ja minä seurasin nöyränä perässä.
Ovelle asti päästiin, ja Hese kävi nopeen jutustelun portsarin kanssa jonka jälkeen jääkaappipakastin yhdistelmä portsari sanoi kohteliaasti "Tervetuloa" ja ohjasi meidät sisään.
Heikki väitti että oli hoitanut sisään menon rahasummalla... itse tosin vahvasti väitän että Heikki oli näyttänyt vaa hauistaan.
Ilon Talo oli aivan tukossa aivan helvetinmoisessa humalassa olevia nuoria opiskelijatoivoja. En tiedä mistä helvetistä ne kaikki on tänne tulleet, mutta olo oli ku ois olla jossain toisessa kaupungissa. Tuttuja ei näkyny missään ja tilalla oli oksentavia, tyhmännäkösesti tanssivia nollatauluja joiden fiksuimmat asiat oli "TEKNINEN LAITOS ON VITTU PARAS" ja "VITTU MUL ON TENTTI AAMUL".
Osa jengistä näytti siltä, että he olisivat viettäneet viimiset 18 vuotta elämästään kotona tietokoneen ja energiajuoman äärellä ja tänään päättäneetlähteä ensimmäistä kertaa liikenteesee. Osa mimmeistä näytti siltä, että loppuillasta on ihan sama keneltä saa kuhan munaa tulee. Toinen toistaan syvemmät kaula-aukot ja vyön päällä roikkuvat jenkkakahvat ei oikeesti oo seksikäs yhdistelmä. Sori läskit mut t-paita on keksitty.
Toki baarista löyty myös erittäin kauniita ja hyvin pukeutuneita tyttöjä, mutta eihän ne mua huomannu.
Vaikka itse olen 188cm pitkä ja sen turvin ees vähän erotun joukosta, niin toisin oli eilen. Siinä tuntee olonsa aika mitättömäks ku vierellä kävelee 195cm maksimipumppiin pumpattu adonis. Veikkaan että Heikin takia tänään on aika monella tytöllä niskat kipeenä.
Heikki sai juotua ittensä ihan mukavaa humalaa, ja samalla toi allekirjottaneelle viihdettä kun sain seurailla miehen toimintaa illan aikana. Samalla tuli moikkailtua muutamia tuttuja jotka olivat sinne opiskelijahelvettiin eksyneet.
Ilta päätty meiltä osin tutulla kaavalla. Heikki skippas tytöt ja lähti yksin kotiin ja itse suunnistin perus grillin kautta myös himaan.
Last words..
Tän tekstin luettuanne mietitte varmaa että mikä vitun ylpee nilkki Pasasesta on tullut. Samaa mietin itekkin. Faktahan on se että jos oisin ite ollu normaalissa 3 promillen koomassa, niin luultavasti olisin harrastanu ihan samaa apiointia eilen ku muu baari. Omalta osaltani siitä tekee säälittävämmän vielä se, että en edes opiskele. Mutta kerranki ku sai olla ehkä jopa baarin fiksuin ihminen ja ainoo selvinpäin (Marjan lisäks) ni pakko se on nyt vähän kellua!
Siltikin muistan täst lähtien kiertää kyseiset kemut kaukaa, jos promillet on nollissa. Kännissä ois varmaa ollu ihan kivaa.
Pitäkää hauskaa koulussa krapulassa apinat.
Quote:
"Mä skippasin" -H.Parkkonen
Eilen olisi pitänyt miettiä tuota isän viisautta, kun lähdin selvinpäin keskelle fuksiaisia Lahtelaiseen soittojuottola Ilon Taloon.
Etkot
Hyvä ystäväni Heikki "The Bachelor, Unelmien Poikamies, Kosovon halutuin poikamies" Parkkonen pyysi mut eilen mukaansa kattelemaan Lahen yöelämää, kun hän oli pitkästä aikaa lomilla Kosovon rauhanturvaaja pestistään.
Itse en ole käyny missään kuppilassa tässä kuussa kertaakaan , joten päätin lähteä messiin kattelemaan miten Lahen yöelämä voi nykyään keskiviikkosin.
Startattiin ilta Amarillosta, jossa Heikki veti naamariinsa ison kylmän huurteisen ja ite niinkin kovan drinkin ku kokiksen jäillä.
Ekojen drinksujen jälkee päätettiin siirtyä Public Cornerin puolelle, jossa olikin nähtävissä jo jäävuoren huippu opiskelija-apinoinnista, jota oli toki tulossa vielä paljon lisää.. mutta siitä myöhemmin.
Public Corner oli ääriään myöten täynnä arviolta 18-23 vuotiaita opiskelijoita vahvassa humalatilassa ja toinen toistaan typerimmissä vaatteissa. Suurin osa näistä isänmaantoivoista oli juuri tuota young gunners 18-19 ikävuotta, joille baarielämä on vielä suhteellisen tuntematon käsite. Ja sen kyllä loppuillasta huomasi.
Fukseilla (ilmeisesti freshman ekaluokkalaiset?) oli jonkin näköinen tehtäväpäivä, jonka aikana kierrettiin useita eri rasteja ja tietysti vedettiin päät täytee alkomahoolia. Pubicin "rasti" oli ilmeisesti illan viimeinen ennen siirtymistä ilon taloon. Rastin sisältöön en oikein päässyt käsiksi, mutta jotain ilmeisen fiksua se taisi olla, koska 5 minuutin välein ympärillä juoksenteli toinen toistaan enemmän humaltuneita mieshenkilöitä ilman paitaa (kuuleman mukaan eräs nimeltä mainitsematon Atte Puolakka oli viihtynyt kyseissä juottolassa pelkät stringit jalassa) ja muutaman kerran vilahti viinapäissään oleva tyttönen pelkissä rintaliiveissään kohti tiskiä.
Publicissa me viihdyttiin vajaan tunnin verran jonka aikana kerkesin tehdä seuraavat huomioit:
Huomenna todellakin on koulupäivä (tämän kuulin illan aikana noin 100 kertaa)
Pimeessä hohtavista tikuista taivutetut silmälasit on helvetin cool juttu opiskelijapiireissä
Meijän jengi on parempi ku teijän jengi
Kovat jätkät vetää tequilan ilman sitruunaa ja suolaa
Bileet!
Publicista kun lähettiin kävelemään kohti illan pääareenaa Ilon Taloa havaitsin jo humaltumisen merkkejä Kenraali Parkkosessa. Se on tietty ihan ymmärrettävää, olihan poika ollu ilman maljaa taas melkein kuukauden.
Päästyämme Vaparille kauhukseni huomasin aaaaivan vitullisen jonon jonka toinen pää oli Ilon Talon ovella, ja toinen jossai Teknisten kulmilla.
Ennen ku kerkesin ees suutani kunnolla avata niin Heikki nopeantoiminnan miehenä totesi "Me ei jonoteta."
Heikki lähti määrätietoisesti kävelemään jonon ohi, ja minä seurasin nöyränä perässä.
Ovelle asti päästiin, ja Hese kävi nopeen jutustelun portsarin kanssa jonka jälkeen jääkaappipakastin yhdistelmä portsari sanoi kohteliaasti "Tervetuloa" ja ohjasi meidät sisään.
Heikki väitti että oli hoitanut sisään menon rahasummalla... itse tosin vahvasti väitän että Heikki oli näyttänyt vaa hauistaan.
Ilon Talo oli aivan tukossa aivan helvetinmoisessa humalassa olevia nuoria opiskelijatoivoja. En tiedä mistä helvetistä ne kaikki on tänne tulleet, mutta olo oli ku ois olla jossain toisessa kaupungissa. Tuttuja ei näkyny missään ja tilalla oli oksentavia, tyhmännäkösesti tanssivia nollatauluja joiden fiksuimmat asiat oli "TEKNINEN LAITOS ON VITTU PARAS" ja "VITTU MUL ON TENTTI AAMUL".
Osa jengistä näytti siltä, että he olisivat viettäneet viimiset 18 vuotta elämästään kotona tietokoneen ja energiajuoman äärellä ja tänään päättäneetlähteä ensimmäistä kertaa liikenteesee. Osa mimmeistä näytti siltä, että loppuillasta on ihan sama keneltä saa kuhan munaa tulee. Toinen toistaan syvemmät kaula-aukot ja vyön päällä roikkuvat jenkkakahvat ei oikeesti oo seksikäs yhdistelmä. Sori läskit mut t-paita on keksitty.
Toki baarista löyty myös erittäin kauniita ja hyvin pukeutuneita tyttöjä, mutta eihän ne mua huomannu.
Vaikka itse olen 188cm pitkä ja sen turvin ees vähän erotun joukosta, niin toisin oli eilen. Siinä tuntee olonsa aika mitättömäks ku vierellä kävelee 195cm maksimipumppiin pumpattu adonis. Veikkaan että Heikin takia tänään on aika monella tytöllä niskat kipeenä.
Heikki sai juotua ittensä ihan mukavaa humalaa, ja samalla toi allekirjottaneelle viihdettä kun sain seurailla miehen toimintaa illan aikana. Samalla tuli moikkailtua muutamia tuttuja jotka olivat sinne opiskelijahelvettiin eksyneet.
Ilta päätty meiltä osin tutulla kaavalla. Heikki skippas tytöt ja lähti yksin kotiin ja itse suunnistin perus grillin kautta myös himaan.
Last words..
Tän tekstin luettuanne mietitte varmaa että mikä vitun ylpee nilkki Pasasesta on tullut. Samaa mietin itekkin. Faktahan on se että jos oisin ite ollu normaalissa 3 promillen koomassa, niin luultavasti olisin harrastanu ihan samaa apiointia eilen ku muu baari. Omalta osaltani siitä tekee säälittävämmän vielä se, että en edes opiskele. Mutta kerranki ku sai olla ehkä jopa baarin fiksuin ihminen ja ainoo selvinpäin (Marjan lisäks) ni pakko se on nyt vähän kellua!
Siltikin muistan täst lähtien kiertää kyseiset kemut kaukaa, jos promillet on nollissa. Kännissä ois varmaa ollu ihan kivaa.
Pitäkää hauskaa koulussa krapulassa apinat.
Quote:
"Mä skippasin" -H.Parkkonen
keskiviikko 10. syyskuuta 2008
Tilanneraportti
Noniin. Nyt on 16 päivää eletty ilman tupakkaa ja 10 päivää selibaatissa selvinpäin!
Mites hommat on sitte mennyt?
Tupakkalakko on edennyt yllättävänkin helposti. Ainoastaan muutamia kertoja on tehnyt oikein huolella mieli tupakkaa, mutta nekin oon saanu kuitattua nuuskalla pois.
Täytyy kyllä myöntaa, että aamutupakkaa ja ruokakessua on todella kova ikävä. Aijaijai ku ois kiva aurinkoisena syyspäivänä istahtaa maittavan kiinalaisen lounaan jälkeen torin laidalla olevalle penkille ja polttaa kaikessa rauhassa sininen L&M. Siinä ei stressi painais eikä mikään vituttais.
... mutta eipä ny kiusata itteä enempää, paska tapa se on mistä pitää päästä eroon.
Absolutistin elkeitä vai vierotusoireita viinasta?
Kuningas alkoholi ei ollutkaan ihan yhtä helppo tapaus. Ensimmäinen viikonloppu viinatta oli aika kaksijakoinen. Perjantai meni erittäin helposti ilman holia. Tosin istuttuani Paavola pubissa selvinpäin 1,5 h huomasin, että kun viinan juonti loppui niin sosiaalinen elämäkin väheni :D
Tämän väitteen tosin kumosivat vanhankoulun pojat joiden kanssa lähettiinkin saunomaan eikan porukoille. Pojat siinä keputtivat muutamia saunaoluita.. ite join muutaman huikan kivennäisvettä!
Eli perjantai klaarattiin suhteellisen helposti...
Lauantai alkoi erittäin lupaavasti ja olin jo ennen kymmentä skarppina hereillä. Hetken aikaa hengailtuani päätin lähteä JUOSTEN porukoitten luo Hollolaan. Vedin vielä kiertoreittiä joten matkaa tuli abouttiarallaan 10 kilometriä.. Koskahan on viimeks lauantai-aamuna meikäläinen ollu 10 kilometrin juoksukunnossa?
Lauantai-ilta olikin sitten legendaarinen taiteiden-ilta, tai yö, tai päivä.. millä helvetillä sitä nykyää kutsutaankaan.
Käytii alkuillasta Manun kanssa tahkomassa tunnin verran sulkkista, jonka jälkee suunnattiin päijänteenkadulle tsekkaamaan Action Man Leaguen (www.myspace.com/actionmanleague) keikkaa. Keikan yleisöstä 90% oli päissään ja piti helvetin hauskaa, jonka johdosta meikäläisenki juomahalut nousivat raketin lailla kohti taivaita. Hetken aikaa vinguttuani Manu lupas lähtee mun messii maljalle, jos ite siis sortuisin. Kävin jopa niin alhaalla että lähetin Heikille viestin ja kysyin voitaisko siirtää vetoa viikolla eteenpäin.. onneks Heikki ei lopulta vastannut.
21.50 Manu kysy että lähetääkö ostaa juomista, ja pitkän mietinnän jälkee löysin kuin löysinkin selkärangastani vielä sen verran ehjää ja tukevaa pintaa, että pystyin sanomaan EI. Loppuilta menikin ihan lepposasti eikä oikeestaa ees tehnyt mieli dokaa, mutta täytyy myöntää että todella lähellä sortumista käytiin.
Uskon kyl et toi oli pahin koitos ja loppu kuukaus meneenkin sitten helpommin. Ainakin toivon niin!
Mites toi nakin laittaminen sämpylän väliin?
Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä: Selibaatti.
No pakkohan se on myöntää, että kyllähän tässä pillua tekee mieli.
Ja mikä helvetti siinä on, että sillon ku sitä ei saa ottaa, niin sitä tarjotaan reilusti?
Alan epäilemään Heikin järjestämää salaliittoa, koska viime viikonloppuna suoria ehdotuksia tuli paljon.. mikä on erittäin harvinaista.
Heikki et sä saa mua sortumaan! Oon oppinu sult skippaamisen jalon taidon, ja sitä hyödynnän nyt!
Uus Riku
Eppu Normaalin sanoin "Must on tullu, urheiluhullu."
Oon saanu jonku ihan älyttömän sporttikärpäsen pureman. Kokoajan pyörii mielessä vaa että pakko päästä tekee jotai urheilullista ja on tuolla salilla tullutkin ravattua erittäin kiitettävästi. Ehkä näihin ruoskakäsiinkin alkaa jotai muotoja pikkuhiljaa ilmestymään.
Oon itekseni pähkäilly, että mistä helvetistä tää yhtäkkinen sportti-intoilu on saanut alkunsa ja johtopäätös mihin tulin on tässä:
Mun elämästä puuttuu tällä hetkellä tärkeitä, jopa elintärkeitä asioita joille selvästi nyt haen korvikkeita (Niiku naiset korvaa seksin suklaalla kuulemma)
Eli kun en saa laittaa melaa mekkoon niin korvaan sen punttaamalla vihasesti.
En saa dokata ni vedän proteiinipirtelöö.
Aika terveelliset korvikkeet oon kyl löytäny, mutta ei se hauiskääntö ihan NIIN hyvältä tunnu kuin seksi "doggystyle". Mutta melkein!
.. Tällä kertaa tuli muuten helvetin tylsä blogi, sen verran jumissa ettei jaksa paneutua mihinkään tiettyyn aiheesee joten päädyin tylysti tilittämään omasta tylsästä elämästäni. Ens kerral lupaan skarpata.
Loppuun vielä legendaariset quotet ja pääosassa on taas yllätys yllätys Pirhosen Manu.
Puitiin Manun kanssa Foreverin saunassa Manun naisasioita, jotka on aika ailahtavia.. Manun kommentti asiaan:
"No lätkässäki mä sytyin vast playoffeissa"
Oon muute harkinnu kirjan kirjottamista noista limbon lausahduksista. "LimboShow" ulkona 2010!
Kattokaa muute youtubest Cheekin uus video "Kanssa tai ilman" .. Helvetin jees!
Mites hommat on sitte mennyt?
Tupakkalakko on edennyt yllättävänkin helposti. Ainoastaan muutamia kertoja on tehnyt oikein huolella mieli tupakkaa, mutta nekin oon saanu kuitattua nuuskalla pois.
Täytyy kyllä myöntaa, että aamutupakkaa ja ruokakessua on todella kova ikävä. Aijaijai ku ois kiva aurinkoisena syyspäivänä istahtaa maittavan kiinalaisen lounaan jälkeen torin laidalla olevalle penkille ja polttaa kaikessa rauhassa sininen L&M. Siinä ei stressi painais eikä mikään vituttais.
... mutta eipä ny kiusata itteä enempää, paska tapa se on mistä pitää päästä eroon.
Absolutistin elkeitä vai vierotusoireita viinasta?
Kuningas alkoholi ei ollutkaan ihan yhtä helppo tapaus. Ensimmäinen viikonloppu viinatta oli aika kaksijakoinen. Perjantai meni erittäin helposti ilman holia. Tosin istuttuani Paavola pubissa selvinpäin 1,5 h huomasin, että kun viinan juonti loppui niin sosiaalinen elämäkin väheni :D
Tämän väitteen tosin kumosivat vanhankoulun pojat joiden kanssa lähettiinkin saunomaan eikan porukoille. Pojat siinä keputtivat muutamia saunaoluita.. ite join muutaman huikan kivennäisvettä!
Eli perjantai klaarattiin suhteellisen helposti...
Lauantai alkoi erittäin lupaavasti ja olin jo ennen kymmentä skarppina hereillä. Hetken aikaa hengailtuani päätin lähteä JUOSTEN porukoitten luo Hollolaan. Vedin vielä kiertoreittiä joten matkaa tuli abouttiarallaan 10 kilometriä.. Koskahan on viimeks lauantai-aamuna meikäläinen ollu 10 kilometrin juoksukunnossa?
Lauantai-ilta olikin sitten legendaarinen taiteiden-ilta, tai yö, tai päivä.. millä helvetillä sitä nykyää kutsutaankaan.
Käytii alkuillasta Manun kanssa tahkomassa tunnin verran sulkkista, jonka jälkee suunnattiin päijänteenkadulle tsekkaamaan Action Man Leaguen (www.myspace.com/actionmanleague) keikkaa. Keikan yleisöstä 90% oli päissään ja piti helvetin hauskaa, jonka johdosta meikäläisenki juomahalut nousivat raketin lailla kohti taivaita. Hetken aikaa vinguttuani Manu lupas lähtee mun messii maljalle, jos ite siis sortuisin. Kävin jopa niin alhaalla että lähetin Heikille viestin ja kysyin voitaisko siirtää vetoa viikolla eteenpäin.. onneks Heikki ei lopulta vastannut.
21.50 Manu kysy että lähetääkö ostaa juomista, ja pitkän mietinnän jälkee löysin kuin löysinkin selkärangastani vielä sen verran ehjää ja tukevaa pintaa, että pystyin sanomaan EI. Loppuilta menikin ihan lepposasti eikä oikeestaa ees tehnyt mieli dokaa, mutta täytyy myöntää että todella lähellä sortumista käytiin.
Uskon kyl et toi oli pahin koitos ja loppu kuukaus meneenkin sitten helpommin. Ainakin toivon niin!
Mites toi nakin laittaminen sämpylän väliin?
Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä: Selibaatti.
No pakkohan se on myöntää, että kyllähän tässä pillua tekee mieli.
Ja mikä helvetti siinä on, että sillon ku sitä ei saa ottaa, niin sitä tarjotaan reilusti?
Alan epäilemään Heikin järjestämää salaliittoa, koska viime viikonloppuna suoria ehdotuksia tuli paljon.. mikä on erittäin harvinaista.
Heikki et sä saa mua sortumaan! Oon oppinu sult skippaamisen jalon taidon, ja sitä hyödynnän nyt!
Uus Riku
Eppu Normaalin sanoin "Must on tullu, urheiluhullu."
Oon saanu jonku ihan älyttömän sporttikärpäsen pureman. Kokoajan pyörii mielessä vaa että pakko päästä tekee jotai urheilullista ja on tuolla salilla tullutkin ravattua erittäin kiitettävästi. Ehkä näihin ruoskakäsiinkin alkaa jotai muotoja pikkuhiljaa ilmestymään.
Oon itekseni pähkäilly, että mistä helvetistä tää yhtäkkinen sportti-intoilu on saanut alkunsa ja johtopäätös mihin tulin on tässä:
Mun elämästä puuttuu tällä hetkellä tärkeitä, jopa elintärkeitä asioita joille selvästi nyt haen korvikkeita (Niiku naiset korvaa seksin suklaalla kuulemma)
Eli kun en saa laittaa melaa mekkoon niin korvaan sen punttaamalla vihasesti.
En saa dokata ni vedän proteiinipirtelöö.
Aika terveelliset korvikkeet oon kyl löytäny, mutta ei se hauiskääntö ihan NIIN hyvältä tunnu kuin seksi "doggystyle". Mutta melkein!
.. Tällä kertaa tuli muuten helvetin tylsä blogi, sen verran jumissa ettei jaksa paneutua mihinkään tiettyyn aiheesee joten päädyin tylysti tilittämään omasta tylsästä elämästäni. Ens kerral lupaan skarpata.
Loppuun vielä legendaariset quotet ja pääosassa on taas yllätys yllätys Pirhosen Manu.
Puitiin Manun kanssa Foreverin saunassa Manun naisasioita, jotka on aika ailahtavia.. Manun kommentti asiaan:
"No lätkässäki mä sytyin vast playoffeissa"
Oon muute harkinnu kirjan kirjottamista noista limbon lausahduksista. "LimboShow" ulkona 2010!
Kattokaa muute youtubest Cheekin uus video "Kanssa tai ilman" .. Helvetin jees!
tiistai 2. syyskuuta 2008
Himoja ja houkutuksia...
Jos otsikon perusteella luulet että löydät tästä blogi-merkinnästä seksuaalista kiimaa nostattavia seksitarinoita tai irstasta masturbointimateriaalia, luulit väärin. Sori.
( Mutta jos blogin lukeminen ei miellytä, niin seksitarinoita löytyy täältä: http://www.seksimaa.com/tarinat/ )
Kahdeksan päivää sitten päätin lopettaa tupakan polton. Ihan täysin hetken mielijohteesta päätin, että enää en polta.
Lakko on pitänyt vallanmainiosti (myönnän la-su yönä 02.00 aikaa polttaneeni yhden savukkeen) ja vierotusoireetkin ovat olleet suhteellisen vähäisiä.
Mutta en olisi uskonut millainen ketjureaktio yhestä röökilakosta syntyy.
Kaikki savukeuhkot, ketjupolttajat ja muut kessuttelijat varsin hyvin tietävät, että tupakkaa tekee eniten mieli aamulla kahvin jälkeen, heti ruuan jälkeen, alkoholin vaikutuksen alaisena ja tietysti seksin jälkeen.
No minä erittäin fiksuna miehenä tein nopean 1+1 laskutoimituksen ja päätin minimoida houkutukset.
Tipaton tammikuu oli tänä vuonna pikemminki Tislattu tammikuu ja muutenki tuo jumalallinen soppa on maistunut meikäpojalle aivan liikaa, joten päätin ottaa tähän väliin Sopattoman Syyskuun.
Hah! Yksi häiriötekijä hoidettu pois!
Kahvin juontia olen jo tässä kesän aikana kovasti pyrkinyt vähentämään ja lopetinkin sen tyystin viimeviikon maanantaina, jolloin myös tupakointini loppui. Two down!
Syömistähän en luonnollisesti voi enkä haluu lopettaa (päin vastoin se on lisääntyny) joten oli pakko keksiä ratkaisu "ruokaröökille".
No vanhana lätkäjätkänä turvauduin periruotsalaiseen luonnontuotteeseen : nuuskaan.
Voin kertoo, että vaikka käyttäis sen yhen biitin päivässä ni se auttaa tuplasti enemmän ku mitkää laastarit, purkat, inhalaattorit tai muut valtavirtamedian mainostamat kusetustuotteet.
What about sex?
Seksistähän on yhtä helppo kieltäytyä kuin lottovoitosta tai joululahjasta, joten tää tulee tuottamaan ehkä vähän vaikeuksia, mutta aion muuttaa 40 päivää ja 40 yötä neljäksi kuukaudeksi. (Onneks on kaveripiirissä tyyppejä, jotka on onnistunu tässä jo pidempiäkin aikoja, joten voin kysyy pojilta neuvoa :D )
Nyt kun katselen tuota äsken kirjoittamaani tekstiä, niin mieleeni herää kysymys "Miksi?"
Faktat tiskiin. Mistä asioista nautin tämän hetkisessä elämässäni? Mitkä ovat sellaisia hetkiä jolloin stressi pysähtyy ja huolet väistyy?
Kenties kaunis kesäaamu Hämeenkadun hiltonin parvekkeella pelkissä boksereissa aamutupakka huulessa auringon lämmittäessä vartaloa?
Vaiko oma rauhallinen hetki Santa Fe'n terassilla kahvikuppi kädessä. Nauraen muiden kiireelle?
Tai ehkä sittenkin kunnon nollaushumala vanhalla porukalla vanhoja reissuja muistellen?
Vai onko se virkistävä, vapauttava ja ennenkaikkea nautinnollinen "krapulapano" rankan illan, yön ja aamusuihkun jälkeen?
Niinpä niin. Miks helvetissä yritän luopua asioista mistä nautin?
Vastausta en tiedä. En todellakaan tiedä.
Toisaalta ainoa asia mistä lopullisesti olen luopumassa on tupakka. Vaikka kuinka paljon rakastankin sitä fiilistä ku saa hyvin paahdetun kahvin päälle vetästä kunnon savut, niin on myönnettävä se fakta että tupakointi tappaa. Itse olen vielä nuoruuden keuhkoprobleemien takia riskiryhmässä joten miks helvetissä pelleillä hengellä.
Dokaustauko ja selibaatti on taas asioita millä haluan todistaa ennen kaikkea itselleni (myös ystävilleni), että pystyn tekemään ne.
"Katotaako?" "Aivan varmaa uskallan" "Todellaki pystyn" ovat erittäin kuultuja lauseita suustani, ja kylmä fakta on että sanoille ei ole aikasemmin tullut katetta.
Tulevien kuukausien aikana näkee, että olenko sanojeni mittainen mies. Itse uskon vahvasti pystyväni tekemään lupaamani velvoitteet.
Uskotko sinä? Pystytkö itse samaan?
Mietihän sitä.
Loppukevennykseksi vielä quote viikonlopulta.
Oltiin siis viikonloppuna piiiiitkästä aikaa perheen kesken juhlimassa ja jossain vaiheessa iltaa Manu tuli hakemaan meidät kohti paikallista soittojuottolaa.. Autossa kuultua:
Manu: "No jätkä on tollai kapellimestari ja heilutit taas vaa keppiäs..."
Mun faija: "No tiäätsä mistä se on ne keppihommat periny?!"
( Mutta jos blogin lukeminen ei miellytä, niin seksitarinoita löytyy täältä: http://www.seksimaa.com/tarinat/ )
Kahdeksan päivää sitten päätin lopettaa tupakan polton. Ihan täysin hetken mielijohteesta päätin, että enää en polta.
Lakko on pitänyt vallanmainiosti (myönnän la-su yönä 02.00 aikaa polttaneeni yhden savukkeen) ja vierotusoireetkin ovat olleet suhteellisen vähäisiä.
Mutta en olisi uskonut millainen ketjureaktio yhestä röökilakosta syntyy.
Kaikki savukeuhkot, ketjupolttajat ja muut kessuttelijat varsin hyvin tietävät, että tupakkaa tekee eniten mieli aamulla kahvin jälkeen, heti ruuan jälkeen, alkoholin vaikutuksen alaisena ja tietysti seksin jälkeen.
No minä erittäin fiksuna miehenä tein nopean 1+1 laskutoimituksen ja päätin minimoida houkutukset.
Tipaton tammikuu oli tänä vuonna pikemminki Tislattu tammikuu ja muutenki tuo jumalallinen soppa on maistunut meikäpojalle aivan liikaa, joten päätin ottaa tähän väliin Sopattoman Syyskuun.
Hah! Yksi häiriötekijä hoidettu pois!
Kahvin juontia olen jo tässä kesän aikana kovasti pyrkinyt vähentämään ja lopetinkin sen tyystin viimeviikon maanantaina, jolloin myös tupakointini loppui. Two down!
Syömistähän en luonnollisesti voi enkä haluu lopettaa (päin vastoin se on lisääntyny) joten oli pakko keksiä ratkaisu "ruokaröökille".
No vanhana lätkäjätkänä turvauduin periruotsalaiseen luonnontuotteeseen : nuuskaan.
Voin kertoo, että vaikka käyttäis sen yhen biitin päivässä ni se auttaa tuplasti enemmän ku mitkää laastarit, purkat, inhalaattorit tai muut valtavirtamedian mainostamat kusetustuotteet.
What about sex?
Seksistähän on yhtä helppo kieltäytyä kuin lottovoitosta tai joululahjasta, joten tää tulee tuottamaan ehkä vähän vaikeuksia, mutta aion muuttaa 40 päivää ja 40 yötä neljäksi kuukaudeksi. (Onneks on kaveripiirissä tyyppejä, jotka on onnistunu tässä jo pidempiäkin aikoja, joten voin kysyy pojilta neuvoa :D )
Nyt kun katselen tuota äsken kirjoittamaani tekstiä, niin mieleeni herää kysymys "Miksi?"
Faktat tiskiin. Mistä asioista nautin tämän hetkisessä elämässäni? Mitkä ovat sellaisia hetkiä jolloin stressi pysähtyy ja huolet väistyy?
Kenties kaunis kesäaamu Hämeenkadun hiltonin parvekkeella pelkissä boksereissa aamutupakka huulessa auringon lämmittäessä vartaloa?
Vaiko oma rauhallinen hetki Santa Fe'n terassilla kahvikuppi kädessä. Nauraen muiden kiireelle?
Tai ehkä sittenkin kunnon nollaushumala vanhalla porukalla vanhoja reissuja muistellen?
Vai onko se virkistävä, vapauttava ja ennenkaikkea nautinnollinen "krapulapano" rankan illan, yön ja aamusuihkun jälkeen?
Niinpä niin. Miks helvetissä yritän luopua asioista mistä nautin?
Vastausta en tiedä. En todellakaan tiedä.
Toisaalta ainoa asia mistä lopullisesti olen luopumassa on tupakka. Vaikka kuinka paljon rakastankin sitä fiilistä ku saa hyvin paahdetun kahvin päälle vetästä kunnon savut, niin on myönnettävä se fakta että tupakointi tappaa. Itse olen vielä nuoruuden keuhkoprobleemien takia riskiryhmässä joten miks helvetissä pelleillä hengellä.
Dokaustauko ja selibaatti on taas asioita millä haluan todistaa ennen kaikkea itselleni (myös ystävilleni), että pystyn tekemään ne.
"Katotaako?" "Aivan varmaa uskallan" "Todellaki pystyn" ovat erittäin kuultuja lauseita suustani, ja kylmä fakta on että sanoille ei ole aikasemmin tullut katetta.
Tulevien kuukausien aikana näkee, että olenko sanojeni mittainen mies. Itse uskon vahvasti pystyväni tekemään lupaamani velvoitteet.
Uskotko sinä? Pystytkö itse samaan?
Mietihän sitä.
Loppukevennykseksi vielä quote viikonlopulta.
Oltiin siis viikonloppuna piiiiitkästä aikaa perheen kesken juhlimassa ja jossain vaiheessa iltaa Manu tuli hakemaan meidät kohti paikallista soittojuottolaa.. Autossa kuultua:
Manu: "No jätkä on tollai kapellimestari ja heilutit taas vaa keppiäs..."
Mun faija: "No tiäätsä mistä se on ne keppihommat periny?!"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)