Work hard, get... sick?

Peruskaavan mukaan tähän alkuun mun pitäisi kirjoittaa syvät pahoittelut siitä , että olen laiminlyönyt blogiani erittäin törkeästi enkä ole aikoihin kirjottanut tänne mitään. Vitut.
Tää on mun blogi ja kirjotan tänne ku siltä tuntuu, enkä pyytele anteeksi keneltäkään.




Itseäni tosin henkilökohtaisesti harmittaa , että kirjoittaminen on jäänyt niin vähälle.
Syitä tähän on useita: Elämän rutinoituminen, Aivan helvetillinen työnarkomania ja tietysti oma saamattomuus ja laiskuus. Kaksi viimeistä kenties syistä suurimmat.


Kuten edellä tulikin jo mainittua, niin töitä on tullut tehtyä aivan helvetisti. Aloitin muutama viikko sitten uudessa työpaikassani, joka sijaitsee sivistyksen selän takana Mäntsälässä.
Mäntsälä, tuo kylä joka ei tarjoa elämänhaluisille nuorelle aikuiselle yhtään mitään on kutsunut minua aamuisin, päivisin ja jopa öisin viimeisen kolmen viikon ajan.
Ei kyllä ihan heti uskoisi että meikäläinen.. Riku "laiska" Pasanen on addiktoitunut työntekoon.

No turha tässä on mitää paskaa alkaa jauhamaan. Työnteosta tykkään edelleen yhtä paljon ku pilaantuneesta perunamuussista , mutta rahaa taas rakastan.
Dollarin kuvat silmissä tässä on tullut painettua hommia aivan hulluna ja toivottavasti se palkitsee sitten palkkapäivänä.

Get rich or die trying..

Sillon kun vapaa-aikaa on siunaantunut olen pyrkinyt käyttämään sen treenaten, leväten, ja muutamaan tv-sarjaan uppoutuen.

Muutama kuukausi sitten olin mukana perustamassa Lahteen kautta aikain ensimmäistä Lacrossen SM-sarjassa pelaavaa joukkuetta ja nyt kyseinen laji on vienyt täysin miehen sydämen. (Jos et tiedä mitä lacrosse on, ota selvää.)

Ensi kesänä ei siis säästellä verta, hikeä eikä kyyneliä, kun Lahti Predators kamppailee asemastaan SM-sarjassa. (Sarjasta lisää tietoa www.lacrosse.fi ja joukkuuen kotisivut avautuvat piakkoin osoitteeseen www.lahtipredators.com
Reality Tv-shows... mahtavaa!

Myönnän sen.. Olen täysin koukussa reality tv-sarjoihin. Osa niistä on pakko katsoa vain sen takia, koska ne ovat aivan järkyttävää kuraa. Osa taas on oikeesti hyviä ja erittäin koukuttavia!

Kategoriaan: "Niin paska, että pakko katsoa" kuuluu ehdottomasti sarjat kuten Paratiisihotelli, Maajussille Morsian ja MTV:n kaikki deittisarjat!

Onko mahdollista että kun paska on tarpeeks paskaa ni siitä tulee hyvää paskaa?

Löytyyhän niitä onneksi oikeasti hyviäkin Reality tv-sarjoja.

Yksi ylitse muiden on aivan loistavalta JIM-kanavalta torstai-iltaisin tuleva Ultimate Fighter.
Sarja etsii uutta tähteä maailman arvostetuimpaan ja kovatasoisimpaan taisteluliigaan UFC:hen.
Sen enempää sarjaa haippaamatta tai spoilaamatta suosittelen jokaiselle tätä erittäin lämpimästi!
(Huom! : JIMiltä tulee muitakin saatanan kovia sarjoja!)

Hyvään realityyn kuuluu mielestäni myös Idols.
Vaikka tämän vuoden taso on aivan järkyttävän huono, niin ohjelmakonsepti on erittäin hyvin rakennettu. Tästä on kenenkään maikkarin pomon turha röyhistellä rintaansa, sillä tämän vuoden tiputustyylihän on kopioitu suoraan Amerikan puolelta.

What a fuck?!?!

Luin jo kirjottamani tekstin läpi ja mieleeni tuli kaksi sanaa: Mitä vittua?

Aloitin blogin kirjottamisen , koska ajattelin että saisin vangittua sanoiksi paljon mielenkiintosia ryyppyreissuja. Olenhan (vai pitäiskö sanoa olin) erittäin aktiivinen Lahen yöelämässä liikkuja ja seurueissa joissa "pyörin" tapahtuu usein paljon raportoimisen arvoista.... Mutta mitä vittua.. Löydän itseni viikonlopun jäljiltä TYÖNTEOSTA väsyneenä kirjoittamassa blogia TYÖNTEOSTA ja IDOLSISTA... Mitä vittua?


Ensiapua!

Tällä viikolla pidän vihdoinkin täysin vapaan viikonlopun ja lupaan vetää aivan järkyttävät kännit.
Blogi tekstiä tapahtumista en lupaa, koska muistiin ei aina voi luottaa.. mutta lupaan ottaa kameran mukaani joten te innokkaat blogin seuraajat (kaikki 4?) saatte edes jotain materiaalia kyseisestä viikonlopusta!


Normaalisti tähän loppuun tulisi M.Pirhosen quote , mutta valitettavasti hajoitin viimeviikolla puhelimeni jossa niitä oli muistissa useita. Pirhosen quotet siis kehissä vasta kun saan puhelimeni huollosta.
Keskustelin kyseisen hepun kanssa quoteista ja hän oli sitä mieltä että hyvä juttu ettei häntä välttämättä tunnisteta niistä, ku en ole käyttänyt koko nimeä.
No epäselvyyksien välttämiseksi laitetaan sitten kuva miehestä :
Manu Pirhonen


Sori Manu :D

Kolmen promillen comeback

Täytyy heti alkuu sanoa, että ainoastaan idiootti on ekaksi kuukauden selvinpäin, ja sen jälkee yhdessä illassa yrittää ottaa koko kuukauden takaisin.

Ja juuri niin minä tein.

Keskiviikkona sateinen syyskuu vaihtui vieläkin sateisemmaksi lokakuuksi, ja tämähän merkitsi sitä että allekirjoittaneen "sopaton syyskuu" oli ohi.
En syyskuun aikana edes maistanut alkoholipitoista juomaa, joten olin jo aika vieraantunut entisestä hyvästä ystävästäni.

Aloitin illan (tai oikeestaa päivän) hyvässä seurassa jo kello 13.00 aikaa. Tällöin suuntasimme Rutin ja Rilin kanssa Amarilloon syömään ja alottamaan juomista.
Noin 30 minuutin tuloksettoman odottelun jälkeen päätimme haistattaa paskat Amarillolle ja suuntasimme Santa Fe'hen syömään jostai saimmekin heti palvelua.
Ruuan yhteydessä join yhden ison oluen, ja siitähän se sitten lähti.

Safkan jälkeen mentiin Public Corneriin pelaamaan Trivial Pursuittia ja pelin ohessa tuli juotua muutama karpalolonkero ja taisin mä yhden fisunkin kumota. Publicissa remmiin mukaan liittyi myös Terho ja tällä klikillä jatkettiin Alkon kautta mun kämpille tinaamaan.
Alkosta ostettu Koskenkorva-pullo taisi olla lopulta se viimeinen tikki joka vei miehen älyn ja muistin.

Hämeenkadun Hiltonin etkoihin osallistuivat myös Eki ja Sissi (en aineka muista et olis ollu muita).
Hiltonista suunnattiin vissii noin 21.15 tyylikkäästi myöhässä Public Corneriin , jossa loputkin jäsenet liittyivät iloiseen dokausremmiin.
Tästä eteepäin kellonajoista ei ole mitään tietoa, ja muistikuvatkin on erittäin hatarassa joten tekstissä saattaa esiintyä asiavirheitä.

Ilmeisesti useiden kumottujen drinkkien ja shottien jälkeen suuntasimme koko klikillä kohti Love Hotellia.
Muistikuvani mukaan Hotellissa ei ollu meijän lisäksi juuri ollenkaan asiakkaita, ja viihdyimme siellä vain lyhyen hetken ajan.
Hotellista matka jatkui kohti Ilon Taloa, jossa on varmasti tapahtunut paljonkin asioita, mutta muistini ei ole niitä rekisteröinyt.

Seuraavassa kuitenkin asioita joita muut ovat minulle kertoneet:

* Michael Jackson-tanssiliikkeet pipo silmillä on kuulemma erikoisen näköset.
* Jos vahingossa astut kaverisi kengälle, sitä ei välttämättä tarvi polviltaan hinkata puhtaaksi
* Älä pyydä tyttöä treffeille 3 promillen humalassa, ei ole uskottavan kuulosta


Torstai aamuna herätessäni Hämeenkadun Hilton oli hirveimmässä kunnossa ikinä. Ilmeisesti jatkotkin on ollut vauhdikkaat.

Haluan pyytää nöyrästi anteeksi kaikilta joita olen hölmöilyilläni loukannut. Nöyrä anteeksipyyntö myös Lahtelaisten Soittojuottoloiden henkilökunnalle.
Ens kerral pari promillee vähemmän.

Jos jollai on tietoa allekirjoittaneen tekemisistä keskiviikolta, ota yhteyttä lähimpään poliisiin tai osoitteeseen baroni@tk-entertainment.com , kiitos ja anteeks.



Lauantaina muute juodaa taas! Adam Tensta @ Cumulus Night Life!